Meillä koira on aika suunnattoman ahne, ja näinollen helposti lahjottavissa. Mikäli koirasi on nirso, voit lahjoa sen vaikka leluilla, leikillä, rapsutuksilla tai kehuilla.

Meidän koira sattuu myös olemaan aktiivinen ja vähän liiankin älykäs. Jos koirasi on tyhmä kuin saapas, ei hätää! Enemmän vaan toistoja, kyllä se oppii.

 

Silloin kun meidän penikka oli suunnilleen puolivuotias, alkoivat aktiviteetit loppua, ja sen seurauksena huonekalut, vaatteet, matot ja lattialistat tuhoutua (ja allekirjoittaneen hermot palaa). Totesimme, että kun koiraa eivät lenkit väsytä, eikä perustempuista ole apua, on ainoa keino vaan opettaa lisää ja lisää uusia temppuja. Joillakin se ei toimi, meillä toimi tosi hyvin! Ja ihme kyllä, vaikka jotkut temput jäivät puolitiehen ja unohtuivat, piski muistaa vielä vuodenkin päästä että niitä on joskus harjoiteltu!

 

Perusjuttuihin luen käskyt ”tänne”, ”istu”, ”maahan”, ”sivulle”, ”jätä” ja tietysti ”ei” (eli ”lopeta se mitä ikinä oletkaan tekemässä nyt heti paikalla”).

 

Ihan yksinkertaisimpia temppuja ovat peruskäskyjen lisäksi ”ylös”, ”koske”, ”orava”, ”puhu/hauku” (meillä ”kytät”) ja ”peruuta/piip piip”.

Vaikeampia ovat sitten ”karhu” (ja etenkin sen erottaminen käskystä ”orava”), ”valot”, ”valitse”, ”näytä (mammalle/isännälle)” ja ”etsi” (sekä sen mukana ”haista”).

 

No miten temput opetetaan? Etsit omalle koirallesi sopivan lahjomistavan, jonkun käskysanan tai käsimerkin, kokeilet ja erehdyt ja lopulta löydät teille oikean tavan toteuttaa temppu, ja sitten toistoja, toistoja ja toistoja. Jos koirasi tarvitsee useita toistoja, pidä välillä taukoa ja anna sen levätä. Liika rasittaminen saa vain koiran inhoamaan temppua, eikä se opi yhtään sen paremmin. Anna sen itse rauhassa käsitellä oppimaansa.

 

Tässä esimerkkejä muutamaan temppuun, lisää tulee joskus:

 

Ylös

 

Kun koirasi makaa maassa, heiluttele sen yläpuolella jotain kiinnostavaa. Lelut sopivat tähän tarkoitukseen hyvin. Jos koiraa ei kiinnosta, saatat joutua heiluttelemaan aika kauan.

Kun koira kiinnostuu tarpeeksi ja ponkaisee ylös, sano käskysana ja palkitse. Toista muutaman kerran. Muista palkita myös maatamenosta, ettei koira vain luule maahanmenon olevan kiellettyä. Kun koira oppii, yhdistä ylösnousemukseen istuminen. Älä sano siihen erillistä käskyä, vaan odota, että koira istuu oma-alotteisesti. Älä myöskään tässä vaiheessa sano käskyä ”ylös”, ennenkuin koira suorittaa tempun oikein, eli nousee ylös ja istuu. Kun koira tottelee, palkitse. Pidä taukoja, ylös ja alas hyppiminen on raskasta.

 

Koske

 

Käske koira istumaan. Kosketa sen nenää kädelläsi, sano käskysana ja palkitse. Toista niin kauan, että koira vaikuttaa oppineen. Kun koira älyää jujun, pistä käsi lähelle sen kuonoa, odota että se itse tökkää kättäsi kärsällään, sano käskysana ja palkitse! Pikkuhiljaa voit nostaa kättä korkeammalle. Odota aina, että koira koskee kättäsi, sano sitten vasta käskysana! Tee näin niin kauan, että olet varma siitä, että koira osaa. Sitten palaat vähän takaisin. Laitat jälleen kätesi suhteellisen lähelle koiran kuonoa, sanot käskysanan, ja koira tekee tempun. Tässä on tärkeää, että tuot sen käden lähelle, koska koira ei vielä osaa temppua kunnolla, ja vaikka sinulle on merkityksetöntä sanotko käskysanan ennen vai jälkeen tempun, koiralle siinä on iso ero! Kun koira onnistuu, palkitse! Kehu korkealla äänellä ja lahjo. Pikkuhiljaa voit nostaa kättä vähän korkeammalle. Tsädäm! Koira oppi tempun, hienoa!

 

Puhu

 

Vaikka kuulostaa pahalta, meillä koiralle opetettiin käskysanaksi ”kytät”. Ei, emme ole virkavaltaa halveksivia nuorisorikollisia. Syy käskysanalle on yksinkertaisesti se, että tuota sanaa tulee käytettyä harvoin (ja joo, on se aika hauska). Meidän piskillä on tapana oppia käskyt niin, että se toteuttaa niitä vähän turhankin hanakasti. Sanaa ”puhu” käytämme niin usein, että se ei toimi käskynä. Sillä oli myös joskus kieltosanana ”älä hauku”, joten ”hauku” menisi todennäköisesti sekaisin sen kanssa. Eli ihan käytännön syistä opetettiin koira autenttiseksi elämäm koululaiseksi.

Anygays, tuo on aika kiva temppu sikäli, että useimmilla koirilla se vähentää räkyttämistä. Kuulostaa nurinkuriselta, mutta kun haukkumiseen opetetaan käskysana, siitä tulee käskynalainen TEMPPU, jolloin koira huomaamattaan vähentää sen tekemistä muulloin. Lisäksi kieltosana on helpompi opettaa, kun jonkun tekeminen on jo käskynalaista.

Joillekin koirille tuo on vaikea opettaa, toiset kun ovat luonnostaan hiljaisia. Toiset taas räksyttävät jatkuvasti, ja silloin ehkä kannattaa jättää se opetus kokonaan pois, ne kun eivät välttämättä ymmärrä, että palkittiinko nyt komentamisesta vai tempusta. Mutta sellaiselle peruspiskille, joka ei koko päivää pidä melua, tuo on aika yksinkertaista opettaa.

Vaihtoehto A on odottaa että koira haukkuu, sanoa käsky ja palkita. Itse en kannata sitä, sillä koira yleensä yhdistää palkinnon siihen haukkumisen syyhyn (komentaminen, vahtiminen, orava juoksee pihalla ja minä räkytän jne.), eikä itse haukkumiseen.

Parempi on vaihtoehto B, eli käsket koiran eteesi istumaan ja sanot jonkun vähän käskysanaa muistuttavan sanan nopeasti ja innokkaasti, matkien koiran haukkumista. Esimerkiksi: Käskysana on ”kova sana”. Sano se nopeasti ja koiran haukkumista muistuttavasti ”kvasna!”. Näin itse käsky ei mene ”pilalle”, vaikkei koira sitä heti oppisikaan, mutta koira osaa yhdistää sen sitten kunnolla sanottavaan ”kova sana”-käskyyn, kun se onnistuuu. Hankala selittää, mutta kyllä se siitä!

Sano melkeinkäsky innokkaasti, jolloin koiran pitäisi innostua niin, että se haukahtaa. Aluksi sen ei tarvitse onnistua täydellisesti. Palkitse vaikka se vain vähän puhisisi tai pärskisi. Silloin kun se sitten tekee tempun, voit sanoa sen oikean käskysanan. Anna parempi palkkio, kun se tekee tempun kunnolla. Sitten kun olet löytänyt sopivan keinon jolla temppu onnistuu, ei muuta kun toistamaan.

Tätä ei kannata kovin kauaa kerralla harjoittaa, koira todennäköisesti vauhkoontuu aika äkkiä, eikä enää ymmärrä mistä sitä palkitaan tai luulee saavansa riehumisesta palkinnon. Pidä taukoja!

Koirilla on hauska tapa esittää, ja ne yleensä tykkäävät huomiosta. Ainakin meillä tämä temppu onnistuu parhaiten, kun on muita katsomassa. Silloin tuo meidän rakki päästää oikein näyttävän ja vakuuttavan kumean haukahduksen! Kotona kahdestaan se sitten pärskii, rykii ja vingahtelee..

 

 

 

Tässä oli nyt muutamaan temppuun esimerkkejä. Nämä eivät ole mitään kiveenhakattuja kennelliiton tunnustamia ainoita ja oikeita pyhiä toimimismenetelmiä, kaikilla eivät samat keinot toimi. Jos juuri sinun koirasi on jostain syystä traumatisoitunut sanasta ”ylös”, käytä maalaisjärkeä äläkä kiusaa koiraa juuri sillä sanalla. Samaten, jos juuri sinun koirasi ärsyyntyy pään yläpuolella roikkuvista esineistä, keksi teille paremmin sopiva ratkaisu. Järjenkäyttö on sallittua, jopa suotavaa.